Jääkauden oppikirjaksikin nimitetty Rokua UNESCO Global Geopark on Mikko Kiutun työpaikka – ja suuri rakkaus. Maantieteen ja biologian opettajataustainen Mikko työskentelee nykyisin Rokua Geoparkin ympäristökasvattajana sekä projektipäällikkönä.

Hän on tehnyt myös luonnonmaantieteen tutkimusta Rokuanvaarasta ja on mukana esimerkiksi seudun pienilmastoa selvittävässä tutkimuksessa.  

”Rokua Geoparkin maisemassa näemme monenlaisia aikatasoja. On jääkauden merkkejä sekä ihmisasutuksen historian merkkejä. Ja sitten on merkkejä jääkautta varhaisemmista kallioperän kehitysvaiheista.” 

”Jotta merkit näkee ja ne avautuvat, täytyy tarkastella sekä maiseman pieniä yksityiskohtia että havainnoida maastonmuotoja laajalti”, kertoo Mikko.   

Rokua Geoparkin alueelta löytyy kauniita maisemia, upeita luontokohteita ja kiehtovaa kulttuurihistoriaa. Lamminahon museotilalla Vaalassa voi tutustua Oulujokilaakson monisatavuotiseen talonpoikaiskulttuuriin ja kiehtoviin tarinoihin vapaan Oulujoen ajoilta. Kuva: Mikko Kiuttu

Mikko myös harrastaa Geoparkin maisemissa veneilyä, pienkoneella lentämistä ja patikointia, joten maisemat ovat hänelle tuttuja niin vesiltä, maalta kuin ilmasta. Reissuillaan hän ottaa maisemista ahkerasti valokuvia.

Nyt Mikko antaa vinkkinsä Rokua Geoparkin viiteen näyttävimpään kohteeseen, jotka ovat helppoja ja turvallisia kokea myös esimerkiksi pienten lasten kanssa.

Aloita siis näistä upeista maamerkeistä tutustumismatkasi tähän mykistävän hienoon alueeseen, joka näyttää meille konkreettisesti jääkauden jäljet Oulujokilaaksossa – mutta myös uskomatonta vuosimiljoonien takaista historiaa.  

#1 Liimanninkoski 

Liimanninkosken lehtojensuojelualue sijaitsee Muhoksen Suokylässä Muhosjoen varrella. Tutustu komeaan Liimanninkoskeen luontopolulla ja pysähdy lepäämään, evästämään sekä ihailemaan koskea laavulle.

Luontopolku on 1,5 km pitkä, joten se on muutamia juurakoita lukuun ottamatta helppo kohde lasten kanssa. Vuosituhansien aikana Muhosjoki on uurtanut uomansa Liimanninkosken kohdalla jopa 30 metriä syväksi laaksoksi, sillä alueen maa-aines on pehmeää hiekkaa. Polun varrella näet laakson pohjan kivisen pohjamaan ja komeat graniittiset kalliokynnykset, joiden yli kosken vesimassat kuohuvat. 

Liimanninkosken laakson pohjalla näkyy graniittikynnyksiä. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark

Juuri pehmeän maa-aineksen vuoksi Muhosjoki myös meanderoi eli mutkittelee näyttävästi. Alati reittiään ja muotoaan muuttava jokiuoma ja veden vyöryttämät rantatörmät luovat laakson pohjalle kiehtovia ympäristöjä. Niissä viihtyy runsas eliöstö, jonka erityispiirteisiin kuuluvat esimerkiksi näsiä, kuusama ja paatsama.

Muhosjoki mutkittelee eli meanderoi voimakkaasti virratessaan pehmeiden hiekkamaiden päällä. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Retkeilijää ilahduttavat herkulliset ahomansikat ja herukat, jotka kasvavat suojeltujen lehtojen kätköissä. Rehevä kasvillisuus houkuttelee jokilaaksoon myös runsaasti lintuja, ja alkukesällä soidinkonsertti onkin yksi Liimanninkosken tarjoamista elämyksistä. 

Ahomansikka kukkii jokivarren lehdoissa alkukesästä. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Yöpuulle voi hakeutua Liimanninkosken lähialueella esimerkiksi Montta Active Campingiin, jonka vierestä lähtevä Lemmenpolku tarjoaa upean retkikohteen huikeine maisemineen Oulujoelle. Leirintäalueella on myös viihtyisä ja turvallinen uimaranta ja muutakin mukavaa tekemistä lapsiperheille.

Idyllinen majapaikka on myös Laukanranta B&B Oulujoen varrella. Laukanrannasta voi vuokrata veneen vaikkapa iltasoudulle kauniisiin Laitasaaren maisemiin.

#2 Syvyydenkaivo 

Suomen syvin luonnontilainen suppa, yli 50 metriä syvä Syvyydenkaivo, on upea nähdä ja kokea. Syvyydenkaivo sijaitsee Rokuanvaaralla Rokuansydän-reitin varrella. Syvyydenkaivolle pääsee esimerkiksi kansallispuiston Pookivaaran pysäköintialueelta tai Salmisentien varressa Oulun evankelis-luteristen seurakuntien leirikeskuksen kohdalla olevalta pysäköintialueelta.

Syvyydenkaivosta löytyy niin paljasta hiekkamaata, vetistä suota kuin mustikkavaltaista mäntymetsääkin. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Syvyydenkaivo, kuten muutkin Rokuan suppakuopat, syntyi harjuhiekkoihin hautautuneiden jäälohkareiden sulaessa jääkauden loppuvaiheessa. Patikkareitti laskeutuu Syvyydenkaivon pohjalle luoteisrinteen portaita pitkin. Portailta näkyy paljas hiekkarinne, jota kielot ja katajat koristavat.

Suppakuoppien paahderinteillä lehtometsien kielo ja karukkokankaiden kanerva ja keltalieko kasvavat sulassa sovussa keskenään. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Juuri tämä tekee Rokuan luonnosta erikoisen: keskellä karua hiekkamaata kasvaa rehevien lehtojen kasveja. Erityispiirteisiin kuuluvat myös jäkälälaikkujen lomassa piilottelevat harjuajuruohokasvustot, jotka keskikesällä ilahduttavat vaaleanpunaisilla kukkamatoilla.

Harjuajuruoho on Suomessa harvalukuinen, ja sen pohjoisimmat esiintymispaikat ovat juuri Rokualla.  Harjuajuruoho on elintärkeä osa Rokuan karukkokankaiden ekosysteemiä: se tarjoaa ravinnon ja suojan useiden perhoslajien toukille, kuten maamme harvinaisuuksiin lukeutuvalle dyynisulkaselle.

Dyynisulkanen on erittäin taitava maastoutuja. Tässä se istuu isäntäkasvinsa harjuajuruohon varrella. Löydät kuvasta dyynisulkasen kukkien alapuolelta. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Syvyydenkaivon pohjaa koristaa pienialainen suo, sillä sen pohja on juuri ja juuri kosketuksissa veden kanssa. Suppakuopat voivat olla myös pohjaveden täyttämiä järviä tai lampia. Ne välkehtivät kumpuilevien jäkäläkankaiden lomassa kristallinkirkkaina ja tarjoavat silmänilon lisäksi raikkaita pulahduspaikkoja.

Rokuan alueella on useita majoitusmahdollisuuksia, esimerkiksi monipuolisia palveluita tarjoava Rokua Health & Spa Hotel sekä tunnelmallinen erämaahotelli Rokuanhovi.

Lisäksi mökkimajoitusta on tarjolla Kirvesjärven rannalla Attesonin vuokramökeissä, Lianjärven rannalla Kakaravaarassa ja Jaakonjärven rantatörmällä Rokuanhovilla sekä Rokua lomahuviloilla. Myös Rokuan keskusvaraamon kautta löytyy monipuolisesti majoitusvaihtoehtoja.  

#3 Pookivaara

Rokualla patikoidessa kannattaa reitti suunnitella Pookivaaran kautta, tai ottaa se ihan omaksi käyntikohteekseen. Pookivaara on Rokuanvaaran korkein kohta: se kohoaa lähes 200 metriä merenpinnasta ja yli 70 metriä ympäröivästäkin maastosta. Korkeuseroa viereisen Pookinkupin pohjallekin kertyy lähes 60 metriä.

Pookivaaran näköalatornista näkee laajan alueen aina Oulujärveltä lähes Perämeren rannikolle asti. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Pookivaaran päällä on kaksi päivätupaa, ulkokäymälä ja 25 metriä korkea näköalatorni. Pookivaaralle pääsee kätevästi esimerkiksi kansallispuiston Pookin pysäköintipaikalta, jonne kuljetaan Salmisentien kautta kansallispuiston viittoja seuraillen.

Pookivaaralla on pitkä historia tähystyspaikkana: muinoin sieltä lähetettiin merkkisavuja vainolaisista varoittamiseen, sittemmin se on ollut metsäpalojen valvontapaikka ja sota-aikana myös ilmavalvontapaikka. Nykyinen torni aloitti uransa metsäpalovalvontakäytössä 1950-luvulla, kunnes 1970-luvulla se siirtyi eläkepäiville näköalatorniksi.

Pookivaaran näköalatorniin voi kiivetä kameran kanssa ikuistamaan maisemia. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark

Geologisesta näkökulmasta Pookivaaran historia tosin ulottuu valtavan paljon kauemmas. Se alkoi muodostua jo noin 12 000 vuotta sitten, jolloin alue oli vielä yli kaksi kilometriä paksun mannerjäätikön alla. Lopullisen muotonsa Pookivaara sai vasta jääkauden jälkeen paljastuessaan Ancylusjärvestä, kun aallot ja tuuli liikuttelivat hiekkaa sen rinteillä.

#4 Kainuun meri ja Manamansalon pitkät hiekkarannat 

Oulujärvi, paikallisten suussa toiselta nimeltään Kainuun meri, on saanut jääkaudelta lahjaksi runsain määrin saaria pitkine hiekkarantoineen. Oulujärven selät ovat niin suuria, että mieli vaeltaa hyvinkin merellisiin tunnelmiin, vaikka makeissa sisävesissä ollaan.  

Kainuun merellä voi liikkua myös meloen. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark

Oulujärven sydän on Manamansalon saari. Sillä on 80 kilometrin verran rantaviivaa, josta jopa kolmannes on hiekkaa. Manamansaloon pääsee helposti autolla joko itäkautta Kaivannonsalmen sillan yli tai länsikautta tunnelmallisella Alassalmen ylittävällä lossikyydillä.

Manamansalossa voi majoittua esimerkiksi Manamansalon leirintäalueella, jossa on mökkimajoitusta ja caravan-paikkoja, Manamansalon Portilla, jossa on tarjolla paritalohuoneistoja ja asuntovaunupaikkoja tai Kultahiekkojen rantamökeissä. Saarella on noin 15 kilometriä merkittyjä kävelyreittejä ja useita yleisiä uimarantoja.

Manamansalossa on pitkiä upeita hiekkarantoja. Kuva: Harri Tarvainen / Rokua Geopark

Hieman seikkailunhaluisemmille löytyy myös omia paratiisirantoja. Esimerkiksi Makkaraniemen hietikko vedenalaisine särkkineen ja upeine rantapetäjineen on tarunhohtoinen retkikohde. Patikkamatkaa Teeriniemen leirintäalueelta kertyy kolmisen kilometriä.

Polku seurailee koko matkan korkeaa rantatörmää, josta avautuu upea näköala Niskanselälle. Paluumatkalla voi kierrellä kirkasvetisten suppalampien ja valkohohtoisten jäkälikköjen lomitse merkittyjä polkuja pitkin. Matkanvarrelle jää myös suppalampien rannoilla olevia taukopaikkoja.

#5 Kilonniemen gneissikalliot 

Häikäisevät Kilonniemen gneissikalliot Manamansalon saarella ovat jopa 2700 miljoonaa vuotta vanhoja. Ne ovat Euroopan unionin vanhinta kallioperäaluetta. Gneissit syntyivät muinaisen valtameren pohjakerrostumista, kun maapallon varhaiset mannerlaatat törmäsivät ja poimuttuivat vuoristoksi. Merenpohjan hiekat ja savet joutuivat syvälle vuoriston uumeniin, jossa ne valtaisassa paineessa ja kuumuudessa muuttuivat kallioksi. Gneissipaljastuman kiharaiset vaaleat ja tummat raidat kertovat syntyhetken olosuhteista.

Gneissipaljastumassa voi erottaa myös tummia diabaasilinssejä, jotka syntyivät muinaisen mantereen repeytyessä. Sulaa kiveä kohosi maankuoren rakoja pitkin ja purkautui tulivuorista laavana maanpinnalle. Paljastumassa erottuvat diabaasilinssit ovat siis muinaisten tulivuorten purkauskanavia, ”juuria”. Iältään ne ovat joitain satoja miljoonia vuosia nuorempia kuin niitä ympäröivät gneissit.    

Gneissipaljastuma herättää mielikuvituksen kiven elämäntarinasta. Kuva: Mikko Kiuttu / Rokua Geopark

Hauskaa on se, että tämän uskomattoman muinaisnähtävyyden päällä voivat niin lapset kuin aikuisetkin huoletta kiipeillä. Se ei ole aivan heti vaarassa kulua kosketuksesta.  

Kilonniemen retkellä kannattaa poiketa myös Muistomerkkikirkolle, joka on pystytetty Manamansalossa sijainneen Kainuun ensimmäisen kirkon kunniaksi. Kirkko rakennettiin 1500-luvun puolivälissä, ja se tuhoutui vainolaisten hyökkäyksessä saman vuosisadan loppupuolella. Kirkon läheisyydessä oli myös hautausmaa, josta edelleen kertovat metsässä näkyvät valkoiset ristit.

Muistomerkkikirkon paikka on kuitenkin ollut ihmiselle tuttu jo paljon kauemmin. Paikalta on löydetty keramiikkaa ja muita muinaislöytöjä, jotka kertovat lähistöllä asuneen ihmisiä jo kivikaudella yli 7000 vuotta sitten.

Muistomerkkikirkolta kulkee lisäksi Martinlahdelle Peuranpolku -luontopolku, joka on saanut nimensä polun varrelle sijoittuvista yli 70:sta peuranpyyntikuopan jäänteestä. Kuopat olivat käytössä todennäköisesti jo kivikaudella.

Muista myös Aikamatka-näyttely & Rokua Geopark -sovellus

Mikko suosittelee myös tutustumaan alkukesästä 2021 avattuun Aikamatka-näyttelykokonaisuuteen, joka esittelee Oulujärven, Rokuan ja Oulujokilaakson maisemien syntyä varhaisista kallioperän kehitysvaiheista kivikautiseen asutukseen ja nykypäivään. Osana näyttelyitä ovat myös muinaisia maisemia elävöittävät virtuaalimallit, joita voi katsella VR-laseilla tai omalla mobiililaitteella Rokua Geopark -sovelluksen kautta.

Aikamatka-näyttelyssä mammutit Piku ja Pooki auttavat niin lapsia kuin aikuisiakin syventymään Rokua Geoparkin tarinaan. Kuva: Rokua Geopark

Näyttelypaikat sijaitsevat Muhoksen Koivu ja tähti -kulttuurikeskuksessa, Utajärven Torimakasiinissa sekä Vaalan kirjastossa.  

Löydä tekemistä ja elämyksiä Rokua Geoparkin Löytöretkikaupasta

Kurkista myös Rokua Geoparkin upeaan Löytöretkikauppaan ja valitse, millä tavalla lähdet tutustumaan Rokua Geoparkin upeaan luontoon!

Seuraa Rokua Geoparkia Facebookissa ja Instagramissa

Voit seurata Rokua Geoparkia sekä Facebookissa että Instagramissa. Jaa omat Rokua Geoparkin lomakuvasi Instagramissa hashtagilla #rokuageopark!

Tervetuloa Rokua UNESCO Global Geoparkiin nauttimaan luonnosta upeissa historiallisissa puitteissa!  

Rokua Geopark on osa uutta Pohjolan rengastietä! Tutustu Pohjolan rengastiehen täällä.

Matkailuelinkeinon elpymistä edistävät kehittämishankkeet -rahoitus

Edellinen Seuraava