Avarilta aapasoilta muinaisrannoille
Pilpasuo soveltuu hyvin koko perheen päiväretkikohteeksi. Syksyisin alueella viihtyvät marjastajat ja sienestäjät. Pilpasuolla kulkee kaksi pitkospuin varustettua luontopolkua, joiden varrella voi hieroa älynystyröitä leikkimielisillä ja luontoaiheisilla tehtävärasteilla.
Lyhyempi kilometrin mittainen Lystireitti Pahalammen ympäri sopii erityisesti lapsiperheille. Pidemmällä 7 kilometrin Aistireitillä pääsee hyvin tutustumaan koko alueeseen. Pahalammen luoteispuolelta sekä Aistireitin varrelta löytyvät nuotiopaikat ja laavut. Lystireitti on merkitty oranssein maalimerkein ja Aistireitti sinisin maalimerkein reitin varren puihin.
Pilpasuo sijaitsee n. 20 km Oulun keskustasta ja kohteeseen löytää helposti autolla ja polkupyörällä. Oulujoen pohjoispuoleiselta Vaalantieltä käännytään heti Sanginjoen ylityksen jälkeen vasemmalle Peräkyläntielle. Peräkyläntietä ajetaan 1,5 kilometriä ja edelleen soratietä 2,3 kilometriä luontopolun alkuun pysäköintialueelle.
Pilpasuo on laaja suoalue Itä-Oulussa. Suurin osa Pilpasuosta on kehittynyt muinaiselle, noin 3000 vuotta vanhalle merenrantaniitylle. Pilpasuon alueella esiintyy reheviä kuusikoita, kuivia kankaita, oululaisittain harvinaista tervalepikköä – jopa hiekkadyynejä sekä useita erilaisia suotyyppejä ja lähteitä.
Yksi Pilpasuon erikoisuuksista on Ala-Korkiakankaan muinaisranta. Muinaisrannan lakea peittää louhikko, joka oli 6500 vuotta sitten pieni saari merellä. Nykyisin louhikko kohoaa 55 metriä merenpinnan yläpuolella. Louhikossa on myös ihmisen latomia kiviröykkiöitä. On yhä arvoitus, kuka ne teki, milloin ja miksi.
Monimuotoinen luonto houkuttelee Pilpasuolle monia eri lintulajeja, mm. pöllöjä. Suoalueen kukkaloistosta esimerkkeinä ovat vaaleanpunakukkainen suokukka, näyttävä raate ja siro valkeakukkainen vaivero, joka kukkii runsaana alkukesästä. Pahalammen ympäristössä kasvaa kookas, komea tummanpunakukkainen kurjenjalka. Rahkasammal on tyypillisin kasvi, jonka voit nähdä Pilpasuolla kulkiessa.
